Hyvä työhaastattelu ei yleensä synny parhaista ulkoa opetelluista vastauksista. Se syntyy siitä, että olet valmistautunut riittävän hyvin voidaksesi keskustella omasta osaamisestasi, motivaatiostasi ja tehtävästä luontevasti.
Valmistautuminen kannattaa aloittaa yrityksestä ja tehtävästä. Tutustu yrityksen verkkosivuihin, LinkedIniin ja mahdollisiin ajankohtaisiin uutisiin. Selvitä, mitä yritys tekee, ketkä ovat sen asiakkaita, millaisessa markkinassa se toimii ja mitä sen toiminnassa on viime aikoina tapahtunut. Jos kyseessä on suurempi yritys, myös vuosikertomuksesta tai strategiasta voi löytyä hyödyllistä tietoa.
Pelkkää yritystietoa tärkeämpää on kuitenkin miettiä, mitä se tarkoittaa juuri hakemasi tehtävän kannalta. Lue työpaikkailmoitus vielä kerran ajatuksella ja poimi siitä muutama asia, jotka vaikuttavat tehtävässä kaikkein olennaisimmilta. Mitä yritys oikeastaan tarvitsee uudelta työntekijältä? Mitä ongelmaa rekrytoinnilla ratkaistaan? Missä asioissa sinun kokemuksesi vastaa tähän tarpeeseen?
Tämän jälkeen käy oma taustasi läpi tehtävän näkökulmasta. Haastattelijan ei pitäisi joutua itse päättelemään CV:stäsi, miksi kokemuksesi on tehtävään relevanttia. Mieti valmiiksi muutama konkreettinen esimerkki tilanteista, joissa olet tehnyt jotain samankaltaista, ratkaissut ongelman, saavuttanut tuloksia, vienyt muutosta eteenpäin tai oppinut jotakin olennaista.
Hyvä vastaus kertoo yleensä enemmän kuin sen, mitä teit. Kerro myös tilanteesta, omasta vastuustasi, siitä mitä käytännössä teit ja mitä tekemisestä seurasi. Tässä voi hyödyntää STAR-ajattelua: Situation, Task, Action, Result eli tilanne, tehtävä, toiminta ja lopputulos. Kaikkia vastauksia ei tarvitse rakentaa kaavamaisesti tämän mukaan, mutta rakenne auttaa muistamaan konkretian.
Esimerkiksi ”olen hyvä viemään projekteja läpi” kertoo vielä melko vähän. Paljon kiinnostavampaa on kuulla, millaisesta projektista oli kyse, mikä siinä oli haastavaa, mikä oli sinun vastuusi, miten toimit ja mitä lopulta saavutettiin. Jos tulosta pystyy kuvaamaan numeroilla, aikataululla tai jollakin muulla konkreettisella tavalla, vielä parempi.
Valmistaudu myös kertomaan urastasi kokonaisuutena. Miksi olet tehnyt aikaisemmat uravalintasi? Miksi harkitset muutosta juuri nyt? Mitä haluaisit seuraavaksi oppia tai päästä tekemään enemmän? Haastattelija yrittää usein yksittäisten vastausten lisäksi ymmärtää punaista lankaa: mikä sinua motivoi ja miksi juuri tämä tehtävä voisi olla sinulle looginen seuraava askel.
Myös haastavampia kysymyksiä kannattaa miettiä etukäteen, mutta vastauksia ei tarvitse opetella sanasta sanaan. Saatat joutua kertomaan esimerkiksi epäonnistumisesta, saamastasi kriittisestä palautteesta, osaamisalueesta jota haluat kehittää tai tilanteesta, jossa kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Hyvä vastaus ei edellytä täydellisyyttä. Usein kiinnostavampaa on se, tunnistatko omat kehityskohteesi ja mitä olet kokemuksesta oppinut.
Yksi tärkeimmistä valmistautumisen kohdista unohtuu yllättävän helposti: mieti myös, miksi itse olet kiinnostunut tehtävästä. ”Tehtävä vaikutti kiinnostavalta” on ymmärrettävä lähtökohta, mutta haastattelussa kannattaa päästä pidemmälle. Onko tehtävässä jotain, mitä haluaisit päästä tekemään enemmän? Kiinnostaako yrityksen toimiala, kasvuvaihe, vastuun laajuus, asiakkaat, teknologia tai mahdollisuus oppia uutta? Aito motivaatio kuuluu yleensä vastauksesta.
Valmistele myös omat kysymyksesi. Haastattelu ei ole kuulustelu, jossa vain työnantaja arvioi ehdokasta, vaan molemmat osapuolet keräävät tietoa päätöksensä tueksi. Hyviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: mitä uudelta henkilöltä odotetaan ensimmäisten kuukausien aikana, mitkä ovat tehtävän tärkeimmät tavoitteet, mikä tehtävässä on tällä hetkellä haastavinta, millainen tiimi ympärillä työskentelee ja mistä vuoden kuluttua tiedetään, että valittu henkilö on onnistunut?
Omilla kysymyksillä kannattaa selvittää myös itselle aidosti tärkeitä asioita. Jos esimerkiksi johtamistapa, etätyö, kehittymismahdollisuudet, matkustaminen tai yrityksen tulevaisuudensuunnitelmat vaikuttavat siihen, haluaisitko tehtävän vastaan, niistä on hyvä keskustella prosessin aikana. Rekrytoinnin onnistumisen kannalta ei ole hyötyä siitä, että olennaiset odotukset selviävät vasta työsuhteen alettua.
Ennen haastattelua kertaa vielä oma CV:si, erityisesti jos työurasi on pitkä. Tarkista haastattelun aika, paikka ja osallistujat. Etähaastattelussa testaa kamera, mikrofoni ja yhteys etukäteen sekä varmista rauhallinen ympäristö. Lähitapaamisessa tarkista reitti ja varaa riittävästi aikaa saapumiseen. Pienillä käytännön valmisteluilla vältät turhan kiireen juuri ennen keskustelua.
Haastattelussa kannattaa kuunnella kysymys loppuun ja vastata siihen, mitä oikeasti kysyttiin. Kaikkea ei tarvitse tietää heti, eikä pienen miettimistauon ottamisessa ole mitään väärää. Jos kysymys jää epäselväksi, sitä saa myös tarkentaa. Hyvä haastattelu on parhaimmillaan keskustelu, ei täydellisten vastausten suoritus.
Ja ehkä tärkein asia: älä valmistaudu esittämään mahdollisimman hyvää versiota jostakin toisesta ihmisestä. Valmistaudu kertomaan mahdollisimman hyvin omasta osaamisestasi, tavastasi työskennellä ja siitä, mitä seuraavalta työltäsi toivot.
Työhaastattelun tavoitteena ei lopulta ole vain saada työpaikkaa. Tavoitteena on selvittää, voisivatko tehtävä, yritys ja ihminen olla hyvä valinta toisilleen.